Uutiset

28.5.2018

Esittely: Hyvin pakattu – puoleksi myyty

Silja Koskimies: Hyvin pakattu – puoleksi myyty. Turun museokeskuksen vuosikirja 68. 2017. 95 s.

_MG_0148

Esittelen seuraavassa pro graduuni pohjautuvaa kirjaa Hyvin pakattu – puoleksi myyty, joka julkaistiin Turun museokeskuksen vuosikirjasarjassa keväällä 2017. Kirja käsittelee Suklaatehdas Hellaksen ja sen edeltäjien pakkaussuunnittelua osana markkinointia viime vuosisadan alkupuolella. Turun museokeskus sai laajan makeispakkauksia sisältävän aineiston kokoelmiinsa tehtaan lopetettua toimintansa Turussa vuonna 2006. Kirjan runsas kuvitus esittelee osan tästä värikkäästä kokoelmasta.

 

Kirja etenee kronologisesti 1920-luvulta 1950-luvun loppuun ja tekee näkyväksi kehityskaaren tehtaan perustamisesta sodanjälkeisiin vuosiin. Pakkaussuunnittelu muodostui tällä aikavälillä vähitellen osaksi määrätietoista markkinointia. Makeistuotanto kasvoi merkittävästi 1920-luvulta lähtien, mikä johti kilpailuun valmistajien välillä.  Mainostavasta pakkauksesta tuli yksi merkittävä kilpailutekijä. Suklaatehdas Hellas edeltäjineen edisti kuluttajapakkausten yleistymistä ja kehitti pakkaussuunnittelua aktiivisesti. Olennaista oli tuotteiden markkinoiminen tavaramerkkien avulla ja mielikuvien luominen ulkoisten ominaisuuksien välityksellä. Merkkitavara-ajattelu keskittyi aluksi lähinnä valmistajan nimen tunnetuksi tekemiseen, mutta 1950-luvulle tultaessa Hellaksella suunniteltiin jo markkinointitutkimuksiin pohjautuvia makeisbrändejä.

 

Tutkimuksen aineistona toimivat makeispakkaukset, -kääreet ja etiketit Turun museokeskuksen kokoelmissa. Pakkausten ajoitusta täytyi selvittää muun muassa hinnastoista ja tutkimalla tehtaan logon muuttumista vuosien varrella. Aineistoon kuului erilaisten pakkausten lisäksi arkistoaineisto, aikakauslehdet ja aikalaiskirjallisuus. Arkistolähteet, kuten henkilökortit ja organisaatiokaaviot osoittautuivat tärkeäksi pakkaussuunnittelun ammattimaistumisen arvioinnissa. Aikalaisartikkelit ja –kirjallisuus ilmensivät hyvin aikalaisten näkemystä pakkaussuunnittelun merkityksestä.  

 

Kirja lähestyy Hellaksen pakkauksia ja pakkaussuunnittelua monipuolisesti. Esille tulee tehtaan historia, painotalojen rooli, kansainvälinen kuvakieli, pakkaussuunnittelijoiden koulutus, mainosalan aikalaiskeskustelu, vähittäiskaupan uudistukset, pula-ajan tuotesuunnittelu, organisaation järjestäminen ja erilaiset markkinointikampanjat. Pakkauksista nousee esiin valaisevia esimerkkejä ja viehättäviä yksilöitä. Erityisesti Suklaatehdas Hellaksen edeltäjän Ipnoksen pakkaukset puhuvat puolestaan; mukana on tietysti myös Budapest-konvehti, jonka edelleen käytössä olevan käärepaperin on suunnittellut Marja Vuorelainen vuonna 1936.

 

3 Sannan til_012

Esineet – makeispakkaukset – ovat teoksessa sekä tiedon lähde että tutkimuksen kohde. Teos lisää tietoa makeispakkauksista museon kokoelmassa ja liittää ne myös laajempaan viitekehykseen, kulutusyhteiskunnan syntyyn. Aineisto on varsin hedelmällinen myös kulttuurihistoriallisen kontekstoinnin kannalta. Makeispakkausten kuvituksissa näkyy niitä ympäröivä maailma. Niistä välittyvät aikansa trendit ja uutisaiheet, vaikkapa orientalismi tai prinsessa Elisabethin 10-vuotissyntymäpäivät. Katsottaessa makeispakkauksia tällä tavoin ne toimivat menneisyyden kuvittajina.

 

Kirja kuitenkin kertoo makeispakkauksista myös menneisyyden toimijoina; ne olivat osaltaan viemässä eteenpäin kehitystä kohti kulutusyhteiskuntaa. Kuluttajapakkaukset ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde esineiden toimijuuden kannalta, sillä niiden tehtäväksi tuli nimenomaan itsenäisesti kommunikoida kuluttajan kanssa. Pakkaukset muuttivat ostoskäyttäytymistä, niiden tuli toimia viimeisenä, ratkaisevana tekijänä ostospäätökselle. Pakkaussuunnittelulla edistettiin asiakkaiden asettumista uudenlaiseen rooliin; katsomaan tuotepakkauksia uusin silmin ja tekemään kulutusvalintoja, joilla saattoi rakentaa myös omaa identiteettiään. Näin asiakkaasta tuli kuluttaja.  

 

Käyttögrafiikkaa on Suomessa tutkittu jonkin verran, mutta laajan alueen käsittely on vielä melko hajanaista. Kirja täydentää kuvaa suomalaisen mainonnan ja markkinoinnin historiasta. Mainonta ja markkinointi alkoivat kehittyä Suomessa 1900-luvun alussa, ja Hellaksen alkuvaiheet osuvat samalle ajalle. Hellas edeltäjineen onkin edustava esimerkki pakkaussuunnittelun kehittämisestä, ja myös yksi alan edelläkävijöistä Suomessa.

 

Tutkimusprojekti oli valmistuvalle opiskelijalle antoisa. Kokoelma oli suurelta osin luetteloimatta, ja sain museologian harjoittelun puitteissa paneutua myös tähän kokoelmatyön perustehtävään. Pro gradun julkaiseminen Museokeskuksen vuosikirjasarjassa oli tietysti erittäin palkitsevaa. Voinkin omakohtaisesti todeta, että museoiden ja yliopistojen yhteistyössä on paljon mahdollisuuksia. Uutiset Kansallisgallerian tutkimusharjoitteluohjelmasta sekä Turun museokeskuksen ja Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan yhteistyösopimuksesta ovat ilahduttavia, ja ne lisäävät toivon mukaan myös kokoelmista tehtävää tutkimusta.

 


Silja Koskimies


Kuvat: Mikko Kyynäräinen, Turun museokeskus


Palaa otsikoihin



 
normal-size-image-placeholder

Uutiset

ISSN 2342-0146


Haluatko uutisesi palstalle?

Ota yhteyttä verkkopalvelun toimitukseen:
esinetutkimus@gmail.com

Uutispalstalla julkaistavia juttutyyppejä:


  • Arvio (kirja-, näyttely- tai muu arvio)
  • Kolumni (kantaaottava, poleeminen kirjoitus)
  • Muistokirjoitus
  • Museoiden kuukauden esineet -uutinen
  • Näkökulma-haastattelu (henkilöhaastattelu esinetutkimusta painottaen)
  • Puheenvuoro (kannanotto alan ammattilaiselta)
  • Uutinen (ajankohtaisesta näyttelystä, kurssista, palkinnosta, tapahtumasta, konferenssista, seminaarista, verkkosivustosta, henkilövaihdoksesta, julkaisusta, projektista, esinelöydöstä jne.)
  • Väitöslektio


 
Tulosta sivu

Olet tässä:

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä