Uutiset

5.10.2016

Puheenvuoro: Olisiko jo aika tutkia esineitä?

Esinetutkimusverkosto Artefactan koordinaattori Alex Snellman käsittelee puheenvuorossaan tapaa, jolla merkittävä osa nykyisestä aineellisen kulttuurin tutkimuksesta ohittaa esineet.


Fredrikson


Aineellinen kulttuuri herättää nykyisellään paljon mielenkiintoa. Artefactan perustamisesta lähtien olen kuitenkin ollut huolissani siitä, miten usein tämä mielenkiinto ohittaa Suomen museokokoelmissa olevat 5,5 miljoonaa esinettä. Keväinen esinetutkimuskyselymme näyttää vahvistavan, että tilanne on ongelmallinen.


Esineiden sijasta tutkitaan sitä, miten esineitä kuvataan, kulutetaan tai millaisia merkityksiä niille annetaan. Yhteiskuntatieteilijät Diana Coole ja Samantha Frost ovat toimittamassaan kirjassa New Materialisms osuvasti todenneet (2010, s. 2), että aina kun on tarkoitus puhua materiasta, päädytään paradoksaalisesti johonkin, joka ei ole materiaalista, kuten kieleen, tietoisuuteen, subjektiivisuuteen, toimijuuteen, mieleen, sieluun, mielikuvitukseen, tunteisiin, arvoihin tai merkitykseen. Kansatieteilijä Leena Paaskoski lainaa Artefactum-artikkelissaan heritologi Laurajane Smithiä, joka määrittää kulttuuriperinnön samaan tapaan: ”kaikki kulttuuriperintö on tässä mielessä aineetonta: sen syvin olemus on siihen liitetyissä arvoissa ja merkityksissä − ymmärryksessä, jota se synnyttää”.


Pääaineistona eivät tällaisessa tutkimuksessa ole itse esineet, koska ne eivät tarjoa näihin kysymyksiin vastauksia, vaan kirjallinen, kuvallinen tai kenttätyöaineisto, esimerkiksi lehdet, kirjeet, muistitieto tai osallistuva havainnointi. Tällainen tutkimus on hyvin arvokasta, siitä ei ole epäilystäkään, mutta olen huolissani siitä, että se syrjäyttää tutkimuksen, jonka keskiössä ovat museokokoelmien esineet itsessään.


Omalla oppialallani – historiassa – kirjallisten ja kuvallisten lähteiden käyttö on erityisen yleistä. Tämä kävi selväksi, kun Historiallinen Aikakauskirja julkaisi esineteemanumeron (2/2016), jossa yksikään artikkeli ei painottunut esineaineistoon. Kirjoitin juuri ilmestyneeseen numeroon (3/2016) puheenvuoron, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Se ottaa kantaa paitsi historiantutkimuksen tilanteeseen myös laajemmin historiallisen ajan esinetutkimukseen ja museoihin.


Alex Snellman: Olisiko jo aika tutkia esineitä? – Kohti uutta tutkimusparadigmaa.

Historiallinen Aikakauskirja 3/2016.


Palaa otsikoihin



 
normal-size-image-placeholder

Uutiset

ISSN 2342-0146


Haluatko uutisesi palstalle?

Ota yhteyttä verkkopalvelun toimitukseen:
esinetutkimus@gmail.com

Uutispalstalla julkaistavia juttutyyppejä:


  • Arvio (kirja-, näyttely- tai muu arvio)
  • Kolumni (kantaaottava, poleeminen kirjoitus)
  • Muistokirjoitus
  • Museoiden kuukauden esineet -uutinen
  • Näkökulma-haastattelu (henkilöhaastattelu esinetutkimusta painottaen)
  • Puheenvuoro (kannanotto alan ammattilaiselta)
  • Uutinen (ajankohtaisesta näyttelystä, kurssista, palkinnosta, tapahtumasta, konferenssista, seminaarista, verkkosivustosta, henkilövaihdoksesta, julkaisusta, projektista, esinelöydöstä jne.)
  • Väitöslektio


 
Tulosta sivu

Olet tässä:

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä